Turun keskiaikamarkkinat

Tuli sitten käytyä keskiaikamarkkinatkin, hyvin hyvin vaihtelevien sääolojen vallitessa. Yhtenä päivänä tuli vettä kuin saavista kaataen, ja toisena päivänä paistoi aurinko kuin minäkin hellepäivänä. Kuvat on otettu sateisempana päivänä, silloin oli kummasti vähemmän väkeä...
Markkinoilla oli tänäkin vuonna mukavasti kaniteemaisia tuotteita.




Rakutar oli taas paikalla hilpeine pupuineen. Tästä asetelmasta jäi sellainen olo, että kanit laskevat kolmeen, nappaavat jokainen yhdestä kintusta kiinni ja heivaavat ketun yhteistuumin Aurajokeen...



Ja iloiset porkkanapuput ovat jo klassikko.




Metsänhenkijäniksiäkin on ollut aiempina vuosina, tätä isompaa rusakkoa eri väreissä ja pienempää, hyvin hermeliinin näköistä kania.



Tekijää en tietenkään tullut ottaneeksi muistiin, mutta muistan kyllä joka vuosi ihastella, miten kanimaisen ilmeikkäitä nämä ovat.




Brinkkalan Outolinnun myymälässä oli tarjolla Anu Nurminoron tekemiä aivan hillittömän ihastuttavia rusakkopatsaita! Väri- ja kokovalikoimaa riitti, toinen toistaan ovelammilla ilmeillä varustettuja.




Paras löytö tosin oli kuitenkin se, joka matkusti mukana kotiin asti.



Kuujäniksen voimaeläinverkko oli täydellinen löytö yökukkujan kani-ihmisen kotia koristamaan. En tiedä onko tupsun juuressa oleva keramiikkapallo tarkoituksella vai tahattomasti kaninpapanan näköinen, mutta kun ottaa huomioon kuinka paljon sitä menee aikaa ja ajatusenergiaa omien kanien terveydentilan seuraamiseen papanoiden kautta, niin olisihan se hyvin osuva.